Roosan harrastukset

Agilityuramme alkoi ATT:n alkeiskurssilla syksyllä 2000. Aluksi meillä ei ollut aikomustakaan osallistua missään vaiheessa mihinkään viralliseen kisaan, mutta niin se vain innostus vei mennessään ja on vienyt aina sen jälkeenkin!

Roosa saa toteuttaa agilityssä ainakin osittain metsästysviettiään. Suurin ongelma meillä onkin ollut oikean motivointikeinon löytäminen. Roosa himoitsee kaikkea syötävää, joten namipalat ovat oiva palkka. Yleinen ”riekutus” ennen lähtöä taas on koettu hyväksi tavaksi motivoimaan ja antamaan vauhtia jo alusta saakka. Ohjaajan jännittäessä sekään ei kuitenkaan aina toimi. Tällöin Roosa on hidas aina radan puoliväliin saakka kunnes lähtee kulkemaan ja kulkeekin sitten tosi lujaa!

Kontaktiongelma on myös koettu. Ensin hypättiin korkealta ja kovaa. Sitten – ehkä liian tiukkasanaisen ohjauksen takia - Roosa tuli niin epävarmaksi, että jäi seisomaan tai istumaan kontaktien alastuloon mukamas tietämättä mitä siltä haluan. Sepä olikin tosi mukavaa, kun koiraa sai houkutella kontaktilta lähtemään eteenpäin. Yleisön joukosta usein kuulunut: ”Tosi hyvät kontaktit” ei paljon lohduttanut, kun yliaikaa tuli eräältäkin, muuten puhtaalta radalta tämän takia 20 sekuntia!

Roosa on tietämäni mukaan ensimmäinen bretoni Suomessa, joka on osallistunut agilityn arvokisoihin: SM-kisoissa ja MM-karsinnoissa me olimme mukana ensimmäistä kertaa 2004. Saimme molemmista kisoista tuloksen! Vuoden 2005 SM-kisoissa turnauskestävyytemme loppui finaaliradalle ja tuloksena oli hylkäys. Roosa oli mukana myös kesän 06 arvokisoissa.

Teksti: Jaana Mero

Roosan kanssa käytiin muutamia vuosia sitten Janita Leinosen pitämä flyball-kurssi. Koska Roosa on aina tykännyt hakea palloja ja se vielä yhditettynä agilityyn oli flyball meille omiaan.

Agility-tausta oli hyödyksi hyppyjen kohdalla, vaikeimmaksi alueeksi muodostui koiran opettaminen laitteeseen koskemiseen ja pallon kiinni ottamiseen. Myöhemmin tämä harrastus on jäänyt sen huonojen harrastusmahdollisuuksien vuoksi, mutta ehkä meidät vielä joskus näkee flyball-laitteidenkin äärellä.

Roosan tokohistoria on aika värikäs.

Tokoiltu ollaan koko ikämme. Kouluttaminen on ollut todella helppoa Roosan "ahneuden" takia. Tyttö tekee mitä vain makkaran tähden. Roosan kanssa on käyty monenmonissa tokokoulutuksissä, nykyään säännöllisen epäsäännöllisesti. Kaikki alokasluokan liikkeet Roosa osaa, mutta kisoihin me emme ole vielä uskaltaneet. Saa nähdä näemmekö sitä päivää ikinä ;). Käskyjä Roosa tottelee hyvin. Vähemmän hyvin ehkä metsissä joissa on paljon kaikki hyviä hajuja. Noin neljä vuotta sitten kun kuulin ensimmäistä kertaa naksutinkoulutuksesta ehdollistin Roosan siihen. Siitä lähtien ollaan opeteltu kaikki uudet asiat ja temput aina naksun avulla. Roosa hiffasi naksuttimen ihan muutamassa minuutissa joten sitä on ollut aina helppo käyttää koulutuksissa.

Roosalle olen opettanut hieman useampia temppuja kuin Chilille. Neiti tykkää ihan hirveästi touhuta temppujen parissa ja on aina valmis opettelemaan uusia.